Singapore & Bali

Vacation is on! Pyörittiin ensin Singaporessa pari päivää. Käveltiin tsiljardi kilometriä, syötiin piiitkästä aikaa kunnon hampurilaisateria (joka yllättäen sekotti mahan aika huolellisesti, täytyy varmaan pitäytyä riisissä) ja kauhisteltiin sitä miten paljon kaikki maksaa Thaimaan jälkeen. Singaporestahan löytyy kaikki maailman kaupat. Me enimmäkseen katseltiin kun itänaapuria meni leveänä virtana rolexkauppoihin. No, kyllähän mä kävin Abercrombiella kun olin jotenkin fiilistelly sitä etukäteen ja muistellut kyynelsilmin kuinka 15-vuotias Annika kädet vapisten tuhlas A&F:ssä kaikki floridanrahansa, mutta totesin että oon jotenkin kasvanu ulos siitä konseptista. Tästä huolimatta pakottauduin ostaan yhden hupparin, koska halusin ottaa tälläsiä hupikuvia:

I REGRET NOTHING.

Singaporesta lennettiin Balille ja tähän mennessä ollaan 80% ajasta luettu Jack Reachereita intensiivisesti.

Heti ekana iltana oltiin laahustamassa ulos ettiin sapuskaa, mut sit huomattiin hotellin aulassa mainos keskiviikkoiltaisesta Bali buffetista, johon sisältyy ohjelmaa. Kuten varmasti tiedätte, tälläisiin hotellibuffetteihin osallistuu ainoastaan lapsiperheet ja vanhat pierut. Tällä puolella Balia oikeastaan vain jälkimmäiset, koska onnistuttiin ottaan hotelli JUURI siltä rannalta joka on erikoistunut hollantilaisiin senioreihin! (tosin vain kolmeksi yöksi, loppuajaksi siirrytään toiselle puolelle saarta)

Oli kyllä juuri niin priceless settiä kun odottaa saattaa. Kuvitelkaa särisevä äänentoisto, muovihedelmin koristellulla lavalla kymmenen todella kypsää indonesialaista rummuttamassa ja kilkuttamassa jotain lautasia kelmeässä valossa, punertavaa ryppyistä lihaa silmänkantamattomiin, allasveden kellertämiä permanentteja, liian pieniä solmuvärjättyjä hellemekkoja, konjakilla terästettyjä iltamarevaneja ja käheää erikielistä marmatusta liian eksoottisesta ruuasta!

Parasta oli ehkä se kun yhden esityksen jälkeen papat jonotti hiplaan tanssityttöjen olkapäitä:

No, täytyy myöntää että senioreiden ansiosta tällä rannalla on todella rauhallista, mikä sopii hyvin meidän totaalirentoutumislomaan.

Pari yötä vielä täällä ja sunnuntaina palataan muutamaksi päiväksi Phattalungiin.

Me ollaan viikon päästä koneessa matkalla Suomeen. MITÄ?

Tsipididappaduppa

Tänään oli meidän viimenen kenttäpäivä :') wää!

Tiistaina vietiin kolme japanialaista syömään Lantasuuhun ku ne lähti jo tänään käymään kotona niin ei nähdä niitä enää. Ne kysy muun muassa että mikä meidän veriryhmä on. Se on kuulemma juttu jota Japanissa kysytään kun ollaan jo vähän tutustuttu :D

Otin muutamia hupsuja kuvia:

Ollaan käyty Tescossa sata kertaa ja nyt vasta huomasin että liukuportaiden vierestä löytyy pelikone, jossa on kyljessä yllättävä sanoma :D

Matkalla syömään taas bongasin nämä häiriintyneet kukka-astiat:

KATSOKAA NYT NIITÄ :---------D päihittää mun mielestä jopa Kanta-Hämeen vitsauksen, "moottorisahakarhun".

Tämä talo taas oli aika söpö! Tulee mieleen joku jälkiruoka, jossa on kermavaahtoa :)~~~ mun sokerilakko on alkanut vapisemaan liitoksissaan.

Lisää herkkuja! Pieniä kuppikakkuja silmänkantamattomiin. Osassa oli koristeena pieni propagandaoppositiolippu.

Thaimaalaisten naistenlehtien englanninkieliset otsikot on joskus vähän levottomia.

Tää rekka pääsi heittämällä mun rekkojen takarenkaansuojukset top vitoseen! Boom!

Tässä pieni fiilistelykuva mun kantispaikasta Marshall Fitnessistä, eiks oo viihtyisä? Tällänen modernin naisen hyvinvointi- ja fitnesskeskus. 

Meillä on muuten nykyään luonnon oma herätyskello joka menee näin:

05.45 joku vitsin demonilintu, joka sanoo UUI UUI UUI UUI

06.00 edellisen herättämänä kukko alkaa kiekua

06.00-08.00 edellisen herättämänä koira alkaa ulvoa

JOKA AAMU. 

Onneks ollaan kohta takas Pispalassa, jossa sentään useimmiten saa nukkua, mitä nyt joskus lauantain jälkeisenä aamuyönä yläkerran naapurit vähäsen laulaa karaokea tai heittäytyy alaoven lasista läpi. No biggie.

hrwauogsgrhge

Meillä kävi muutama ruokaan liittyvä hassu sattumus. Ensin oltiin maalla kentällä yks aamu (oltiin siis ihan hetki sitten syöty aamiaista) ja yhtäkkiä sadekuuro pakotti meidät syöksymään läheisen ravintolan katoksen alle suojaan. Istuttiin siinä ja katseltiin erilaisia patoja ja pannuja uteliaana, sit yks vanhempi sisko huomas sen ja kysy oonko koskaan maistanu khanom chiiniä. Vastasin, että en. (VIRHE!) Sisko toi meille ääntä nopeammin suurehkot lautaset sellasta todella täyttävää nuudelia ja kasviscurryä SEKÄ pienet kulhot makeaa keittoa, jossa oli kurpitsaa ja EHKÄ PAPUJA ja jotain ihmeellisiä kasviksia.. Eihän me voitu tehdä muuta kun nielaista ja ottaa lusikka käteen. Vedeltiin sitten noin kello 9.20 päivän toinen ERITTÄIN RUNSAS aamupala. 

Toinen vielä hurjempi ruokasattumus tapahtui eräässä lounaspaikassa. Mä oon aina vältelly menemästä sellaseen tietyntyyliseen raflaan kun sielä on sellanen systeemi että pitää tilata nuudelikeitto ja valita ite kaikki ainekset sinne, ja lisäks ne kaikki ainekset on jotenkin kummallisia. No, enemmistö päätti että mennään juuri tällaiseen ravintolaan niin ei auttanut muu kun mennä. Pyysin sitten yhtä sisarta valkkaan mulle jonku hyvän keiton kun en tienny yhtään mitä sinne vois tilata. (JÄTTILÄISVIRHE!)

Keitto saapui ja SIELÄHÄN OLI SITTEN KANAN VARPAITA

EN syönyt. Varpaiden alla oli onneks ihan yllättävän hyvää settiä, joten sain mahani täyteen.

Me lähetään sunnuntaina viisumireissuun ja sen jälkeen onkin aika pakata laukut (kaikilla mun ostamilla erikokoisilla pikkulaukuilla) ja istua 27 tunnin paluumatka ihanaan lumiseen kotikaupunkiin, jossa kivasti Näsijärvi jäätyy just ennen ku tullaan niin että pääsee Siilinkarille käveleen. TAMPERE, YOU HAVE MY HEART.

Niin, meidän paluulentoa vähän muutettiin niin, että sinne tupsahti ylimääräinen Hong Kong Bangkokin ja Lontoon välille. Muutama tunti matkustamista lisää, mutta toisaalta myös mulle maapiste, joka vie tasoihin Santun kanssa! Käkäkää!

Vesipuhvelien kutsu

Oltiin tänään pienellä veneretkellä. Meidän oli tarkotus bongata sellasia kuuluisia lumpeenkukkia, jotka mainoskuvissa peittää koko järven väriloistoonsa, mutta oltiin kuulemma liikenteessä pari kuukautta liian aikaisin niin nähtiin niitä ehkä viisi kappaletta. Tirsk!

Vesipuhvelit oli kivoja. Otin niistäkin häikäisevän terävälaatuisen kuvan teidän iloksi... sekä bonuksena pari videota, joista VAROITUS PIENTEN LASTEN VANHEMMILLE ensimmäisessä Santtu saattaa sanoa "perse".

Upatiheetti on muuten tainnut käydä lukemassa mun blogia ja google translaten avulla saanut selville taannoisen alttaridissauksen. Yks päivä kun tultiin kotiin oli nimittäin ala-aulaan saapunut DISKOVERSIO:

Museum of Socks

Haluan aloittaa Aarren sukilla:

Sitten vähemmän tärkeisiin aiheisiin. Ollaan toivuttu kv-viikon ponnisteluista ihan mukavasti. Tääl on ollu muutaman päivän todella viileää, mikä ei varsinaisesti haittaa! Löydettiin hiljattain muutama uus kiva ruokalaji sekä uusi ravintola Dallas, jossa on vierailtu ahkerasti... "Rallasista" saa kaikkee länkkäriruokaa kuten pizzaa, salaatteja ja makkaroita sekä pihvejä! Uumama. Pihvien kanssa tarjoillaan aina 5 eli VIISI ranskanperunaa. Kerran pyydettiin että niitä olis enemmän, niin sillä kertaa tuli kuus.. Ei se peruna nyt jumaleissön tääläkään niin kallista oo!

Santulle EI oo tällä viikolla tarjottu vielä vaimoa. Mistäs nyt kiikastaa?

Oon alkanu näkeen unia Pispalanharjusta ja Tammelan Panchosta, tuotanoinniin... jopa Koskikeskuksesta. Koti-ikävä kaihertaa! Perttiä kolatessa kuunnellaan nykyään Leevi and the Leavingsia ihan tippa linssissä.

Seuraavan kuvasarjan nimi on "False religion goes multicolor!"

Kivasti on demikselle laitettu oikeen punasta jaffaa! Harmi ettei ny justiinsa sattunu oleen jano?

Verratkaapas tähän meidän talon edustalla tönöttävään alttariin:

MELKO NIHKEETÄ. Kuihtuneet kukat ja eilistä juomavettä, iso B does NOT approve. Upatiheetillä on pitäny vissiin liian kiirettä kaikkien selkkaustensa kanssa ja kotialttari on jääny vähälle huomiolle.. Viimeks ne pystytti kauheella innolla väliseinää tonne ala-aulaan, lisäks sinne on ilmestynyt lajitelma huonekaluja ja kypäräteline joka on vähän liian nafti isopääsuomalaisten kypärille.

Vähän huono kuva, mutta tuola altaassa on noin miljoona sammakkoa. Hyi.

Santtu paketoi mun sormen näppärästi kun teloin sitä vähän mangoa kuoriessa. Sormi näyttää siltä että sillä on maailman pienin kokkihattu! Koitin sanoo että jos hakis naapureilta jotain oikeeta haavansitomisvälinettä mutta S vaan murahti iPadin takaa ja no niin no. No plaster? No PROBLEM!

Meillä on muuten käyty jo toista kuukautta debaattia siitä, mikä sen asian nimi on minkä mä laitan aina päähän nukkumaan mennessä. Sehän on siis tietenkin silmikko, mutta Santtu väen vängällä sanoo sitä naamariksi... siis NAAMARIKSI. Lord. Välillä kun silmikko on nukkumaan mennessä hukassa S yrittää pakottaa mut sanoon sitä naamariks että se suostuu kertoon missä se on :(

MITÄ MIELTÄ OLETTE?

Still alive

Kv-viikko on lähestymässä loppuaan ja me ollaan ihan puolikuolleita. Kaikki ekstra-aktiviteetti (oli se kuinka mahtavaa hyvänsä!) on näköjään vähän liikaa tällä kielellä ja tällä kelillä! Maanantain hieronta-rapea possu-päiväuni -kolminaisuuskin vaihtui salin verhojen imurointiin. 

Ihan huippua menoo on silti ollut, ja huomasin tänään että en oo hionnut neljään päivään. GO ME!

Paitsi kuntosalilla.

Basic kenttämeno. Ton yhden kissan taustamummo oli 85 ja sillä on lapsenlapsenlapsenlapsia! 

Ollaan opittu, että kentällä voi ihmisille sanoa melkein mitä vaan. On ihan ok kysellä kaikenlaista lapsista ja iästä ja lippalakin koosta lähtien. Viime viikolla Aarre oli yhdessä paikassa vielä mopon selkään noustessaan kiljahtanut jollekin tädille että "sulla on hienot hampaat!" Totally normal in Thailand. Santun ihmettely jatkuu vahvana, viimeks yhdet keski-ikäset rouvat villiinty täysin. Ne ihasteli Santun lapsenkaltaisia kasvoja ja kyseli mitä se syö ja tekee että on pysyny niin nuorena ja komeena. Lopuks ne kohteliaisuuttaan kiinnitti huomionsa myös muhun päin ja olin silleen "yes?:))))))))", sit ne mun iän kuultuaan oli vaan silleen "whatevs" ja käänty nauttimaan Santun säteilevistä kasvoista vielä muutamaksi kallisarvoiseksi hetkeksi. 

Alan katkeroitua pikku hiljaa.

Riistäjämummo laittaa nykyään meidän mieliksi Hotel Californian soimaan aina kun mennään alas syömään. Bless her heart. Onhan sitä tosin joskus varmaan jotain muutakin levytetty englannin kielellä...

Videoita!

Noniin, saatiin vihdoinkin videot pyöriin! Tässä ensin pieni luontopätkä ja loput on tunnelmia uudenvuodenaatolta.

Santtu sammakko kosiomatkallaan, a-haa

Mulla alkaa otsikoiden suhteen loppuun ideat.

Meitä on vaivannut tällä viikolla tavallista suurempi KOTI-IKÄVÄ! Suomi Finland! 

...ja ennen kaikkea TAMPERE CITY <3

Mutta toki nautitaan täällä olosta ja porskutellaan menemään. 

Jos en oo aikasemmin sanonu, niin täällä kenttä koostuu noin viidesosaltaan söpöjen eläinten bongaamisesta. Varsinkin jos ollaan Santun kanssa parina, muutaman metrin välein kyykistytään lässyttään kaiken maailman kissoille (ensin pitää katsoa molempiin suuntiin, että yks erkkari ei oo näkemässä). 

Tänään otin kuvia:

Toi reppana PIENI KOIRA <3____________<3 ! 

Sit oli tälläsiä puutarhakoristeita, pieniä nauravia ukkeleita, joiden pyllystä tulee ruohoa.

Sweet! Näitä vois mahtua matkalaukkuun muutama jos joku haluaa...? Eiku ei mahdukaan, ku mä oon ostellu pilkkahintaisia vintagelaukkuja ehkä 6.. tai seitsemän.... kuka niitä laskee

Niin, ja sitten tänään söpöjen eläinten lisäks bongattiin jotain muuta, no, yllättävää.

Tultiin yhteen pihaan, jossa oli tosi paljon väkeä ja mä menin jutteleen yhden naisen kanssa. Sitten kun käännyttiin lähteäksemme niin huomattiin että sielä talon vieressä kolme ihmistä parhaillaan rasvaa yhden tosi vanhan mummon pyllyä! En ottanut tapauksesta kuvaa, tosin niitä tyypit oli sen olosia että ei olis varmaan ees haitannu jos olisin menny poseeraan sinne viereen.

Että semmosta täällä!

Nappasin muutaman kuvan ruokatauolla havainnollistaakseni perinteistä thaimaalaista ravintolasisustustyyliä. Tai ehkä sen puutetta. Samalla seinällä on sulassa sovussa...

Kunkkukalenteri, tietenkin

Alttari ja kuva puolikuolleesta munkista, tietenkin

ennakkoluuloton sommitelma puolihärskistä enkelitaulusta, postikorteista ja 101 dalmatialaista -taulusta

...sekä paratiisi- aiheinen palapeli! (Ja yks vastahakoinen mies)

Mut tässä paikassa rapea possu ja paistettu nuudeli ja fried rice on hullun hyvää, ja sehän on pääasia.

Mulle kävi myös hassu sattumus kun kävin itekseni kattoon yhtä mopokaupassa työskentelevää naista. Se oli harmikseni just lähdössä, mutta kehotti mua valitseen lasikulhossa pyörivistä keltaisista kindermunista yhden. Osallistuin tajuamattani arvontaan ja voitin...

Kalenterin, jossa on joka kuukaudelle erilainen mopon kuva!

sekä KUUMAVESIPULLON! Oh joy, täällä onkin ollut haaste pysytellä lämpimänä!

Nykyajan hullutuksia

Hups, taas vierähti melko pitkä aika niin etten kerinnyt tekeen postausta.. Lukonmäen delegaatio oli täällä viikon ja kikkailtiin kaikkee niin kauhealla raivolla, ettei paljon ehtinyt istua koneelle. Valvottiin muutamana yönä YLI YHDEKSÄÄN. Siis myöhempään ku 21.00?!?!!! Lisäksi eilen lähti ihan käsistä ja tilattiin stevialla maustettuja luomudrinkkejä:

Tänään ollaan sitten toivuttu kreisibailaamisesta öljyhieronnan ja rapean possun avulla.

Kenttäilyn lisäksi mm. pidettiin tr-kokous järven rannalla ja käytiin vähän retkellä vesiputouksella. Kiivettiin noin sadalta kilsalta tuntuva matka pystysuoraa viidakkoa ylös putouksen yläjuoksulle, josta löytyi mukava löhöilypaikka. Draamalta ei myöskään säästytty, sillä Aarre-setä melkein ruhjoutui kivien väliin ja nyt sillä on käsissä pieniä haavoja!

Mä istuin menomatkan lavalla ja altistuin pakokaasulle sekä thaimaalaisten pilkalle.

Käytiin myös häpäisemässä buddhalaisten palvontapaikkoja ottamalla humoristisia turistikuvia. No, mun mielestä NÄMÄ kaverit kyllä kerjäs sitä.

Kentällä on muuten ihmisten puheissa ollu viime aikoina vahvasti sellanen teema, että miks peijakkaassa meillä ei oo lapsia. Tässä eräs täysin autenttinen keskustelu männäviikolta:

Setä: No, onkos teillä lapsia?

Annika: No ei oo vielä, hehheh.

Setä: Mitä! Miksi ei oo lapsia?

Annika: noo, ollaan ajateltu että on helpompi tälleen tulla toiseen maahan vaikkapa...

Setä: Häh, lapset voi ottaa mukaan!

Annika: heh-heh, no niin tosiaan voi joo, totta.

Setä: kai ootte käyny lääkärissä?? Onko lääkkeet jo?

Annika: .....no ei oo, hehhe

Setä: ??!!??! NO ONKO sun mies thaimaalainen?!

Annika: ei, kun suomalainen

Setä: NONIIN! PITÄÄ OTTAA THAIMAALAINEN MIES NIIN OLISI JO LAPSIA!

Annika: ..... Niin

Setä: RUKOILKAA JUMALAA ETTÄ LAPSIA TULEE! JUMALAA! (Paukuttaa sormellaan traktaattia, jonka on juuri saanut.)

Yleensä mä luovutan ja nauran hermostuneesti kunnes aihe vaihtuu johonkin toiseen.

Tämmöstä täällä. Uuden vuoden aatto oli muuten aika legendaarinen; istuttiin Jummijammin sohvilla kaikessa rauhassa pelaamassa korttia ja syömässä wasabipähkinöitä, ja noi thaimaalaiset siinä ympärillä vaan bailas ihan SIMONA! Hetken päästä mentiin ulos katsomaan raketteja, ja yhtäkkiä Jummin omistaja Kiinalainen riistäjämummo kävelee mahtipontisesti meidän viereen ja ampuu revolverilla TIETÄ. Siis tota talon edessä menevää autotietä. Yks epäonninen mopokuski joutuu varmasti lähtee vaihtaan housut.

Lopuks porukka innostu laulaan karaokee, ja siitä laitankin iloksenne videomateriaalia. Tossa viimeisellä videolla oleva TÄYSIN RANDOM setä halus omistaa laulun meille, ja oltiin silleen että fine, ihan söpöö. Sitten neljäs biisi oli jo vähän vaivaannuttava ja me lähdettiin vetään. :D Khoop khun kha!

EDIT! Videot tulee tänne heti kun Santtu tulee kotiin, koska mä en saanu niitä väännettyä tähän :-D