keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Le turistirysä

Saavuttiin eilen illalla vihdoinkin perille Krabin Ao Nangiin. Ei mennyt kun 32 tuntia... Mutta säästettiinpähän selvää rahaa!

Thaimaalaisten repeily meille alkoi luonnollisesti jo lentokentällä.

Erityistä huomiota on herättänyt Santun komeus. Ensin otettiin taksi Bangkokissa lentokentältä toiselle, ja meidän kuski oli sellanen satavuotias pappa. Se ei sanonu koko matkan aikana mitään... Kunnes lähempänä määränpäätä se yhtäkkiä vilkaisi Santtua peilin kautta ja sanoi suoraan käännettynä "miksi komea paljon?" Tirsk.

Sitten lentokentällä Santun vetovoima oli jo lähes ylitsevuotava. Joka puolella kuului "ooh" ja "aah", ja kun jonotettiin lähtöselvitykseen, yks keski-ikäinen nainen ihan meidän takana käytti koko jonotusajan otattaen itsestään kuvia Santun selkää vasten. Loppuhuipentumana turvatarkastuksen naiset otti YLLÄTTÄEN Santun ruumiintarkastukseen ja vapisevin käsin tarttuivat jopa villatakin nappeihin kuiskaten samalla "open!" HahahahahahahahahAaa!

Kaikki tämä oli tietenkin vielä satakertaisesti huvittavampaa siinä puolisekavassa valvomisen jälkeisessä tilassa. :-D

Heti kun päästiin perille hotelliin lähdettiin mahat kuristen ettiin ruokaa.
Löydettiin kiva rafla joka oli täynnä paikallisia. Ruoka oli ihanaa!


                                                    


Mä saatoin ottaa KAKS annosta, koska olin nälkäinen kuin susi ja melko tulessa thairuuan runsaudensarvesta.. No judging!

Mentiin nukkuun joskus kymmeneltä ja herättiin ysiltä, käytiin nopeesti aamupalalla ja tultiin takas nukkuun, porskutettiin vielä kympistä puol kahteen :D Ruokaa ja unta on luultavasti myös seuraavien päivien teema, kattokaa vaikka säätiedotusta:

maanantai 18. marraskuuta 2013

Just touched down in London town

Päästiin ehjänä Heathrowlle! Nälkään nääntymäisillämme pujoteltiin turvatarkastusten läpi (valittiin tietenkin se jono, jossa oli erivärisiin verkkareihin pukeutunut, kynsisaksia ja ponnekaasua kuljettava italialainen perhe.)

Nyt maha on täynnä (keskinkertaista) fish'n'chipsiä.

Koska rakastan teitä, jaan highlightsit lentokoneessa lukemastani brittilehdestä:




Polyypillinen setä, jonka ilme kertoo että sillä on OTSAA tehdä ihan mitä vaan.


Katalooki porrashisseistä..


Maailman pisin oksaleikkuri!


...and last but not least, kylpyammetta mainostamassa sensuelli mummo. You can't unsee this! HAHHAHAH!

Meen nyt Santun paheksunnasta huolimatta ostaan brittiläisiä skandaalilehtiä!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Le airport

Helsinki-Vantaan Starbucks,  ylihintainen, joskin herkullinen kahvi virtaa ja joululaulut soi. (Hyräilen koko ajan vahingossa mukana.) Jouduttiin herään epäinhimillisesti 5.30.
Santtu yritti urheasti käydä siirtämässä meidät  bisnekseen, mutta virkailijat ei lämmenny. Föönaus unohtui.
Meidän rantakohteessa on sääennusteen mukaan monsuuni.
Onneks mulla on agathachristieitä.

Unohdettiin Blokus :( tosin... Ehkä kyseessä oli jokin jumalallinen väliintulo, ottaen huomioon viime reissun kiristyneet hymyt ja lentävät nappulat.

NYKÄNEN JA HYTTINEN, menkää NYT SINNE LÄHTÖPORTILLE! Ahdistavaa.

Ikävöin kaikkia ja kuvittelen mielessäni miten pienet Hiltonin suihkugeelit räjähtää mun rinkan sisällä juuri nyt.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Ainiin!

Ainiin, unohdin esitellä tärkeän löydön reissua ajatellen. Kolmen euron matkasilitysrauta!




Kyä ny tulee hyvä reissu!!!

Kirpparilla katseeni kiinnittyi myös näihin hellyyttäviin esineisiin. Täytyykö edes mainita että nää on Viialasta?


Itsetehty Aku-lamppu


Rantalelu-matkapotta. THAT'S RIGHT.


Pojan ilme? "I can't lift the cup up?"


Tajusin muuten että tarvisin jotain uikkareita matkalle. Ajattelin ensin ostaa ne sitten perillä halvalla, mutta sit muistin että Thaimaastandardien mukaan mun äässiin mahtuu kaks huonetta ja keittiö. Kaupoille siis..

Pannaas mennen Pattajalle!

Eilen jysähti tajuntaan, että lähtöön on alle kolme viikkoa. Tähän asti kun joku, eli Kettuska aina meidän kahvitteluhetken yhteydessä, on kysynyt fiiliksiä matkasta, oon olmisti todennut että ei tunnu vielä miltään. Eilen jännitys kouraisi mahanpohjaani!

Kaikki alkoi tuntumaan vähän todellisemmalta myös kun Aarre-setä laittoi sähköpostiin Phattalungin turistikartan.

En oo luonnollisestikaan tehnyt mitään järjestelyjen eteen...

Nooo, kirpputoreilta on löytynyt hellevaatteita. Joku saattaisi ajatella tämän olevan ristiriidassa sen kanssa, että olen itseasiassa suuresti edeltäjulistetussa pyhässä ostolakossa lokakuun ajan. Kyseessä on harvinainen tila jossa pikkuaivot eivät pysty käsittelemään ko. lakkoa

Tähdellisintä olis juuri nyt varata lennot Bangkokista eteenpäin ettei jäädä ylihintaisten houkutuslänsimaiskahviloiden ja pakokaasun kyllästämään 100-asteiseen limboon.
Mua huvittais mennä pariks päivää jonnekin jossa pääsis tekeen aloittelijoiden surffauskurssin!

Odotan hetken että saatte lopetettua nauramisen..

Surffausasiassa nousee nyt kaksi ongelmaa esiin:

Näyttää siltä että jouduttais mun päähänpiston takia meneen Phuketin PATONG BEACHILLE. Hahahhhahahahahahahahhahahhahahahhahajajajaaaaaa!

Toiseksi, oon varma että kurssin yhteydessä järjestetään pakollinen notkeustesti johon on raahattu Viialan Hirvialhon yläasteen demonistinen "venymispenkki"

Katotaan miten käy. Saatan tyytyä viikon mittaiseen lorvimiseen anywhere-else-but-Phuket (Pattaya?) rommikola toisessa kädessä ja kirja toisessa. Which brings us to my other issue...

Montako pokkaria voi pakata mukaan ilman että Santtu menettää järkensä?

Myös; millaisia kirjoja haluan lukea, ja ennen kaikkea, onko tarjolla tummaa rommia? Ehehee! Mä en oo pitänyt lomaa vuoteen.

Kommenteissa voitte kertoa miltä teistä tuntui kasilla kun sormet ei ylttynyt nollakohtaan.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

I wish I was a little bit taller, I wish I was a baller

Huomasin just että iloitsin viimeksi liian varhain, NYT on vasta 40 päivää lähtöön. Excited much? Oikeastaan lähtötunnelma ei ole vielä päässyt tiivistymään, kun on miljoona asiaa ja mietin enemmänkin mitä kaikkea rakkaalla Tanpereella tapahtuukaan sillä välin kun ollaan pois, ja kuinka elokuvakerho jää tauolle koko talveksi, paitsi että muut tietenkin katsoo kivoimmat klassikot sillä välin, ja kuinka haluaisin omnipotentiaalisesti kikkailla kaikissa maapallon osissa samaan aikaan.

Länsimainen hapate, kuinka syleilenkään sinua hyvästiksi jo hyvissä ajoin!

Viime reissun perusteella eniten tulee ikävä:

- musiikkia (toki voi kuunnella omasta taskustaan vaikka eurodancea aamusta iltaan, mutta kaikki mitä kuuluu julkisilla paikoilla ja telkkarissa ja silleen). Vrt. Tel Aviv '10 ja helpottunut itku kun the Killersin Bones soi jenkkibaarissa kolmen viikon itämaisen joikaamisen jälkeen.

On the other hand: thaimaalaiset musiikkivideot on tosi viihdyttäviä kaikessa melodramaattisuudessaan. Voisin myös ottaa tässä vaiheessa jo pienen hetken ja mietiskellä syvän kiitollisuuden hengessä sitä, että kolmeen kuukauteen ei tarvitse pelätä kuulevansa jostain radio Novaa tai suomi"hiphoppia".

- edelliseen liittyen; soittaminen. Tiedoksi J&J&J&M:lle että jos mut on palatessani korvattu uudella basistilla, niin sitten... Soitan triangelia

- löyhästi edellisiin liittyen; (mahdolliset) keikat Suomessa meanwhile. Vrt. The National HKI maaliskuu '11, onneksi kärsimys korvataan tän kuun lopussa! Pelkään eniten että herään joku aamu ja luen uutisista että 1000 km päässä the Black Keys, Arctic Monkeys ja Bloc Party on parijonossa astumassa jonnekin Tavastian stagelle yhteiskeikalle (täysin mahdollista.)

- viini, juusto, leipä ja muut thaimaassakalliit herkut

- pitkien housujen käyttäminen

- kahvilakulttuuri

Varmaan on jotain muutakin, joista voin raportoida myöhemmin kun ne jysähtää tajuntaan.

Tulen kaipaamaan myös Ritun hengellisten c-kasettien kokelmaa:


keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Kikkailu jatkuu

Armoton kikkailu jatkuu 40 vuorokauden päästä uudella mantereella, kun me lähdetään ThaimaaSEEN eli Thaikkuihin oppimaan kieltä / kentälle / juomaan singhaa. Koska mulla ei oo tekemistä, blogin uusi aikakausi alkaa jo näistä lähtöä edeltävistä epämääräisistä järjestelyistä. Welcome aboard!

 Lähtöpäivä sattuu olemaan meidän seitsemäs hääpäivä, joten ajattelin aarremaisesti sweet talk us into bisnesluokka. Mietin pitäiskö ottaa "casually" mukaan vihkitodistus ja hääkuva, vai onko se tosi dorkaa jos ojennan ne vapisevin käsin tiskille? Oikeastaan se on aika dorkaa jo näin kirjoitetussa muodossa :D No, otan ehkä varmuuden vuoksi ainakin sen kuvan, sillä jos pelkkä seitsenvuotinen avioliitto ei riitä avaamaan portteja, niin Santun hiusten kuohkeus saattaa sen tehdä!

 Mitä järjestelyjä sitten on jo tehty? Katsotaanpa...

 - sisustin olohuoneen uudelleen tulevaa alivuokralaista ilahduttaakseni
- ostin läjän olkapäät peittäviä paitoja bussikuskiystävällisissä väreissä
- ostin solariumkortin


 Mukavaa että kaikki relevantti on jo hoidettu.

 Sitten on vielä muutama pikku juttu kuten:

 - järjestää firman kirjanpito reissun ajalle
- hankkia alivuokralainen
- lennot Bangkokista määränpäähän
- viisumiasiat
- perehdyttää Satu mun asiakkaisiin
- ainiin, kertoa asiakkaille että i'm outta here
- ainiin, kertoa Satulle että se tekee mun t..No hehheh, oon mä sen kertonu




HUOM: kuvalla ei ole mitään tekemistä meidän reissun kanssa, koska meidän kohdekaupunkihan sijaitsee kaukana hiekkarannasta eikä sielä ole mitään, EI EDES SWENSENS -JÄÄTELÖBAARIA, jotta mukavuudenhaluisella lihalla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin lähteä hommiin.